Tämä blogi kertoo Kemin kaupungin perusopetuksen projektista, jossa etsitään tehokkaita ja laadukkaita tapoja koulujen tietotekniikan toteuttamiseen. Matka on alkanut siirtämällä koko Kemin perusopetus käyttämään Linux-ohutpääteratkaisua tavallisen PC-koneiden käytön sijaan. Kemin ratkaisu pohjautuu Ubuntu-nimiseen Linux-jakeluversioon ja LTSP-tekniikkaan (Linux Terminal Server Project).
Nyt etsimme oppimisalustaa, englanniksi Learning Management System:ia (LMS) joka 1) toimii hyvin Linux-työpöytäympäristössä ja 2) tukee täysin SCORM:ia. SCORM on kokoelma standardeja ja määrittelyjä jotka mahdollistavat opetus- ja oppisisältöjen siirtämisen SCORMia tukevasta oppimisalusta toiseen.
Alkuun muutama sana toimintamme periaatteista.
LTSP:n perusajatus on yksinkertainen. Kymmenien tai satojen PC-koneiden sijaan on yksi palvelin tai palvelinryväs, jossa ajetaan sekä käyttöjärjestelmää että sovelluksia. Käyttö tapahtuu ns. ohutpäätteillä (tai hieman paksummilla), jotka käynnistyvät paikallisen LAN-tietoverkon kautta palvelimelta. Myös käyttäjän sovellukset ajetaan palvelimella. Pääte on kuin ikkuna palvelimella tapahtuvaan toimintaan. Ratkaisu on kustannustehokas ainakin kahdesta syystä:
1) Suuren PC-koneiden määrän sijaan on vain yksi palvelin tai palvelinryväs ylläpidettävänä. Päivitykset asennetaan palvelimelle eikä isolle määrälle koneita. Kun päätteessä ei ole ohjelmistoja sen huolto on yksinkertaista ja nopeaa: vikaantunut pääte vain vaihdetaan toiseen. Haluttaessa tehokkailla päätteillä voidaan ajaa paikallisesti sovelluksia päätteen suoritinkapasiteettia hyödyntäen. Nämä ovat niitä "paksumpia" päätteitä (engl. Fat Client).
2) Vanhat PC:t voidaan hyödyntää päätteinä. Kiintolevyltä käynnistämisen sijaan ne käynnistetään verkkokäynnistyksellä. Kiintolevyn voi poistaa kokonaan koska sitä ei tavallisesti tarvita. Vähäisempi liikkuvien osien määrä merkitsee parempaa tietoturvaa ja vakautta vähemmällä rahalla. Vanhojen PC-koneiden käyttäminen ei ole aivan niin energiatehokasta kuin tarkoitukseen valmistettujen päätteiden käyttö. Päätteet kuluttavat kaikkiaan noin 30 wattia energiaa. Toisaalta päätteiksi sopivia vanhoja PC-koneita on joka koulussa ja niiden ostaminen käytettynä on hyvin edullista.
Listaan voisi lisätä ohjelmistojen alemman (useimmiten olemattoman) hinnan. Ohjelmistojen hinta ei kuitenkaan ole kovin suuri kustannustekijä kokonaisuutta tarkasteltaessa. Vapaiden ja Avoimen Lähdekoodin ohjelmien eli VALO-ohjelmien käyttäminen on merkittävä tekijä. LTSP:n käyttö leviää Suomessa sekä siksi että se on taloudellinen ratkaisu että siksi, että se mahdollistaa teknisesti ylivertaisen ja luotettavan järjestelmän rakentamisen kohtuuhintaan. Jälkimmäinen ryhmä ostaa yleensä avaimet käteen -toimituksen joltain yritykseltä. Mielenkiintoista kyllä, markkinoiden suurin yritys toimii mielellään kouluissa järjestelmien parissa puuhaavien tee se itse-henkilöiden ja harrastajien parissa (kyllä - he eivät kaikki ole miehiä). Yhteisö muodostaa kaikkia hyödyttävän ekosysteemin. Tämä ei onnistuisi suljetuilla ohjelmistoilla. Kyse ei kuitenkaan ole ohjelmiston hinnasta. Kyse on pääsystä lähdekoodiin, oikeudesta käyttää ohjelmistoa millä tahansa tavalla, oikeudesta muokata ja jaella ohjelmistoa ja muista Free Software Definition:ssa määritellyista oikeuksista.
Tällä reseptillä voimme alentaa koulujen tietotekniikan peruskustannuksia ja silti säilyttää korkea tekninen ja pedagoginen taso tai jopa nostaa sitä.
Tätä blogia kirjoitetaan englanniksi siksi, että englanti on tietotekniikkamaailman lingua franca jota kaikki ymmärtävät. Tarvitsemme apua ja tukea huomattavasti Suomea laajemmalta alueelta ja toisaalta haluamme myös levittää toivon mukaan hyödylliset tuloksemme mahdollisimman laajalle joukolle.
Olet lämpimästi tervetullut liittymään mukaan hankkeeseemme. Seuraa tätä blogia, kommentoi, anna meille vinkkejä, kysy... pallo on sinulla.
Tämä blogaus on englanniksi täällä.
Loppuun vielä pieni selvennös nimen EduKemix taustasta. Nimessä on tietysti etuliite Edu tarkoittamassa opetusta. Loppuosassa on x-kirjain lopussa kuten Linuxissakin. Kemin lisäksi "kemi" esiintyy louhintatöissä käytettävän räjähteen, kemiitin, nimessä. Siksi tämän blogauksen otsikko sisältää sinänsä hieman kömpelön anglismin "mielenräjäyttävä".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti