Onni suosi arvonnassa seuraavia henkilöitä:
Kai Koskinen, Kemi
Marja Kiukas, Hamina
Onnittelut voittajille!
Onnittelut voittajille!
maanantai 10. kesäkuuta 2013
Oppimisympäristöhankkeen palautekisan palkinnot on arvottu
Pyysimme käyttäjiltä palautetta hankkeen toteuttaman sähköisen oppimisympäristön toimivuudesta. Palautteen antajien kesken arvottiin kaksi lahjakorttia kirjakauppaan.
Onni suosi arvonnassa seuraavia henkilöitä:
Onni suosi arvonnassa seuraavia henkilöitä:
maanantai 21. tammikuuta 2013
Edukemix pyytää palautetta oppimateriaalien toimivuudesta Moodlessa
Edukemix-hanke on tarjonnut vuonna 2012 mahdollisuuden käyttää Otavan sähköisiä oppimateriaaleja Moodle-alustalla. Pyydämme materiaaleja kokeilleilta palautetta sähköisellä palautelomakkeella.
Törmäsimme hankkeessa tekniseen hankaluuteen, joka on kertomisen arvoinen. Tarkoituksena oli testata samalla sähköisellä materiaalilla kolmen eri sähköisen oppimisalustan, ATutorin, OLAT:in ja Moodlen toimivuutta perusopetuksen käytössä. Nämä kolme valittiin siksi että 1) ne kaikki tukevat SCORM-standardin mukaisia materiaaleja ja 2) ne ovat avointa lähdekoodia.
Ajatuksena oli kokeilla, kuinka joustavaa SCORM-paketoitujen materiaalien käyttö on. SCORM on standardi, joka mahdollistaa oppimateriaalien siirtämisen oppimisalustalle tietyllä teknisellä tavalla paketoituna. Samalla se mahdollistaa myös paketoidun materiaalin siirtämisen alustalta toiselle.
Ongelmaksi muodostui se, että SCORM-standardi on kehittynyt voimakkaasti. Uusimmassa SCORM 2004-standardissa on sellaisia ominaisuuksia joita vanhemmassa SCORM 1.2 -standardissa ei ole. Emme hanketta käynnistäessämme tienneet, että nämä erot ovat niin suuria että uudemmalla standardilla tehtyjen pakettien muuntaminen vanhemman standardin mukaisiksi ei usein ole edes teoriassa mahdollista. Joka tapauksessa se on käytännössä käsityötä - jokainen paketti täytyisi muuntaa käsityönä. Meillä ei ole tähän tarvittavaa osaamista. Ei myöskään ole järkevää että kustantajat tukisivat useampaa rinnakkaista versiota etenkään kun uudempi standardi antaa niin paljon uusia mahdollisuuksia.
Tästä syystä johtuen meillä ei ole mahdollisuutta testata suunnitellusti ATutor- ja OLAT-oppimisalustoja suunnitellulla tavalla. Ne molemmat sisältävät tuen vain SCORM 1.2 -standardille. Näistä OLAT kehittyy voimakkaasti ja selvitimme mielenkiinnosta mitä SCORM 2004 -tuen saaminen maksaisi. Kyseisen kehitystyön kokonaishinta, noin 150 tuhatta euroa, oli niin suuri että se on pienen kehityshankkeemme ulottumattomissa.
Jos asiaa tarkastellaan koko maan näkökulmasta asiaa voidaan tarkastella toisinkin päin: minkä arvoinen asia on tekninen asia, joka mahdollistaa sähköisten oppimateriaalien kaupan irrallaan teknisistä alustoista? Tuoko lisääntynyt kilpailu mukanaan alempia hintoja, parempaa laatua ja lisää valinnanvaraa? Hanketta käynnistettäessä oli jo selvää että useimmat sähköisen oppimateriaalin ostajat haluavat ostaa könttäkaupan sijaan materiaaleja pienempinä kokonaisuuksina tai maksaa niistä käyttöperustaisesti.
Epäonnesta huolimatta olemme onnistuneet sen osoittamisessa, että on olemassa ainakin yksi avoimen lähdekoodin oppimisalusta, johon SCORM 2004 -paketoidut oppimateriaalit saadaan vietyä ongelmitta. Se on Moodle.
Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita, erityisesti Otavaa.
Hankkemme rahoittaja Opetushallitus on suostunut siihen, että jatkamme hanketta testaamalla erilaisten kosketusnäyttöjen ja taulutietokoneiden eli täppäreiden toimivuutta Kemin perusopetuksessa käytettävän Linux-käyttöjärjestelmän kanssa.
Törmäsimme hankkeessa tekniseen hankaluuteen, joka on kertomisen arvoinen. Tarkoituksena oli testata samalla sähköisellä materiaalilla kolmen eri sähköisen oppimisalustan, ATutorin, OLAT:in ja Moodlen toimivuutta perusopetuksen käytössä. Nämä kolme valittiin siksi että 1) ne kaikki tukevat SCORM-standardin mukaisia materiaaleja ja 2) ne ovat avointa lähdekoodia.
Ajatuksena oli kokeilla, kuinka joustavaa SCORM-paketoitujen materiaalien käyttö on. SCORM on standardi, joka mahdollistaa oppimateriaalien siirtämisen oppimisalustalle tietyllä teknisellä tavalla paketoituna. Samalla se mahdollistaa myös paketoidun materiaalin siirtämisen alustalta toiselle.
Ongelmaksi muodostui se, että SCORM-standardi on kehittynyt voimakkaasti. Uusimmassa SCORM 2004-standardissa on sellaisia ominaisuuksia joita vanhemmassa SCORM 1.2 -standardissa ei ole. Emme hanketta käynnistäessämme tienneet, että nämä erot ovat niin suuria että uudemmalla standardilla tehtyjen pakettien muuntaminen vanhemman standardin mukaisiksi ei usein ole edes teoriassa mahdollista. Joka tapauksessa se on käytännössä käsityötä - jokainen paketti täytyisi muuntaa käsityönä. Meillä ei ole tähän tarvittavaa osaamista. Ei myöskään ole järkevää että kustantajat tukisivat useampaa rinnakkaista versiota etenkään kun uudempi standardi antaa niin paljon uusia mahdollisuuksia.
Tästä syystä johtuen meillä ei ole mahdollisuutta testata suunnitellusti ATutor- ja OLAT-oppimisalustoja suunnitellulla tavalla. Ne molemmat sisältävät tuen vain SCORM 1.2 -standardille. Näistä OLAT kehittyy voimakkaasti ja selvitimme mielenkiinnosta mitä SCORM 2004 -tuen saaminen maksaisi. Kyseisen kehitystyön kokonaishinta, noin 150 tuhatta euroa, oli niin suuri että se on pienen kehityshankkeemme ulottumattomissa.
Jos asiaa tarkastellaan koko maan näkökulmasta asiaa voidaan tarkastella toisinkin päin: minkä arvoinen asia on tekninen asia, joka mahdollistaa sähköisten oppimateriaalien kaupan irrallaan teknisistä alustoista? Tuoko lisääntynyt kilpailu mukanaan alempia hintoja, parempaa laatua ja lisää valinnanvaraa? Hanketta käynnistettäessä oli jo selvää että useimmat sähköisen oppimateriaalin ostajat haluavat ostaa könttäkaupan sijaan materiaaleja pienempinä kokonaisuuksina tai maksaa niistä käyttöperustaisesti.
Epäonnesta huolimatta olemme onnistuneet sen osoittamisessa, että on olemassa ainakin yksi avoimen lähdekoodin oppimisalusta, johon SCORM 2004 -paketoidut oppimateriaalit saadaan vietyä ongelmitta. Se on Moodle.
Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita, erityisesti Otavaa.
Hankkemme rahoittaja Opetushallitus on suostunut siihen, että jatkamme hanketta testaamalla erilaisten kosketusnäyttöjen ja taulutietokoneiden eli täppäreiden toimivuutta Kemin perusopetuksessa käytettävän Linux-käyttöjärjestelmän kanssa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)