Edukemix-hanke on tarjonnut vuonna 2012 mahdollisuuden käyttää Otavan sähköisiä oppimateriaaleja Moodle-alustalla. Pyydämme materiaaleja kokeilleilta palautetta sähköisellä palautelomakkeella.
Törmäsimme hankkeessa tekniseen hankaluuteen, joka on kertomisen arvoinen. Tarkoituksena oli testata samalla sähköisellä materiaalilla kolmen eri sähköisen oppimisalustan, ATutorin, OLAT:in ja Moodlen toimivuutta perusopetuksen käytössä. Nämä kolme valittiin siksi että 1) ne kaikki tukevat SCORM-standardin mukaisia materiaaleja ja 2) ne ovat avointa lähdekoodia.
Ajatuksena oli kokeilla, kuinka joustavaa SCORM-paketoitujen materiaalien käyttö on. SCORM on standardi, joka mahdollistaa oppimateriaalien siirtämisen oppimisalustalle tietyllä teknisellä tavalla paketoituna. Samalla se mahdollistaa myös paketoidun materiaalin siirtämisen alustalta toiselle.
Ongelmaksi muodostui se, että SCORM-standardi on kehittynyt voimakkaasti. Uusimmassa SCORM 2004-standardissa on sellaisia ominaisuuksia joita vanhemmassa SCORM 1.2 -standardissa ei ole. Emme hanketta käynnistäessämme tienneet, että nämä erot ovat niin suuria että uudemmalla standardilla tehtyjen pakettien muuntaminen vanhemman standardin mukaisiksi ei usein ole edes teoriassa mahdollista. Joka tapauksessa se on käytännössä käsityötä - jokainen paketti täytyisi muuntaa käsityönä. Meillä ei ole tähän tarvittavaa osaamista. Ei myöskään ole järkevää että kustantajat tukisivat useampaa rinnakkaista versiota etenkään kun uudempi standardi antaa niin paljon uusia mahdollisuuksia.
Tästä syystä johtuen meillä ei ole mahdollisuutta testata suunnitellusti ATutor- ja OLAT-oppimisalustoja suunnitellulla tavalla. Ne molemmat sisältävät tuen vain SCORM 1.2 -standardille. Näistä OLAT kehittyy voimakkaasti ja selvitimme mielenkiinnosta mitä SCORM 2004 -tuen saaminen maksaisi. Kyseisen kehitystyön kokonaishinta, noin 150 tuhatta euroa, oli niin suuri että se on pienen kehityshankkeemme ulottumattomissa.
Jos asiaa tarkastellaan koko maan näkökulmasta asiaa voidaan tarkastella toisinkin päin: minkä arvoinen asia on tekninen asia, joka mahdollistaa sähköisten oppimateriaalien kaupan irrallaan teknisistä alustoista? Tuoko lisääntynyt kilpailu mukanaan alempia hintoja, parempaa laatua ja lisää valinnanvaraa? Hanketta käynnistettäessä oli jo selvää että useimmat sähköisen oppimateriaalin ostajat haluavat ostaa könttäkaupan sijaan materiaaleja pienempinä kokonaisuuksina tai maksaa niistä käyttöperustaisesti.
Epäonnesta huolimatta olemme onnistuneet sen osoittamisessa, että on olemassa ainakin yksi avoimen lähdekoodin oppimisalusta, johon SCORM 2004 -paketoidut oppimateriaalit saadaan vietyä ongelmitta. Se on Moodle.
Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita, erityisesti Otavaa.
Hankkemme rahoittaja Opetushallitus on suostunut siihen, että jatkamme hanketta testaamalla erilaisten kosketusnäyttöjen ja taulutietokoneiden eli täppäreiden toimivuutta Kemin perusopetuksessa käytettävän Linux-käyttöjärjestelmän kanssa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste SCORM. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste SCORM. Näytä kaikki tekstit
maanantai 21. tammikuuta 2013
maanantai 31. tammikuuta 2011
EduKemix - mielenräjäyttävää koulujen tietotekniikkaa
Tämä blogi kertoo Kemin kaupungin perusopetuksen projektista, jossa etsitään tehokkaita ja laadukkaita tapoja koulujen tietotekniikan toteuttamiseen. Matka on alkanut siirtämällä koko Kemin perusopetus käyttämään Linux-ohutpääteratkaisua tavallisen PC-koneiden käytön sijaan. Kemin ratkaisu pohjautuu Ubuntu-nimiseen Linux-jakeluversioon ja LTSP-tekniikkaan (Linux Terminal Server Project).
Nyt etsimme oppimisalustaa, englanniksi Learning Management System:ia (LMS) joka 1) toimii hyvin Linux-työpöytäympäristössä ja 2) tukee täysin SCORM:ia. SCORM on kokoelma standardeja ja määrittelyjä jotka mahdollistavat opetus- ja oppisisältöjen siirtämisen SCORMia tukevasta oppimisalusta toiseen.
Alkuun muutama sana toimintamme periaatteista.
LTSP:n perusajatus on yksinkertainen. Kymmenien tai satojen PC-koneiden sijaan on yksi palvelin tai palvelinryväs, jossa ajetaan sekä käyttöjärjestelmää että sovelluksia. Käyttö tapahtuu ns. ohutpäätteillä (tai hieman paksummilla), jotka käynnistyvät paikallisen LAN-tietoverkon kautta palvelimelta. Myös käyttäjän sovellukset ajetaan palvelimella. Pääte on kuin ikkuna palvelimella tapahtuvaan toimintaan. Ratkaisu on kustannustehokas ainakin kahdesta syystä:
1) Suuren PC-koneiden määrän sijaan on vain yksi palvelin tai palvelinryväs ylläpidettävänä. Päivitykset asennetaan palvelimelle eikä isolle määrälle koneita. Kun päätteessä ei ole ohjelmistoja sen huolto on yksinkertaista ja nopeaa: vikaantunut pääte vain vaihdetaan toiseen. Haluttaessa tehokkailla päätteillä voidaan ajaa paikallisesti sovelluksia päätteen suoritinkapasiteettia hyödyntäen. Nämä ovat niitä "paksumpia" päätteitä (engl. Fat Client).
2) Vanhat PC:t voidaan hyödyntää päätteinä. Kiintolevyltä käynnistämisen sijaan ne käynnistetään verkkokäynnistyksellä. Kiintolevyn voi poistaa kokonaan koska sitä ei tavallisesti tarvita. Vähäisempi liikkuvien osien määrä merkitsee parempaa tietoturvaa ja vakautta vähemmällä rahalla. Vanhojen PC-koneiden käyttäminen ei ole aivan niin energiatehokasta kuin tarkoitukseen valmistettujen päätteiden käyttö. Päätteet kuluttavat kaikkiaan noin 30 wattia energiaa. Toisaalta päätteiksi sopivia vanhoja PC-koneita on joka koulussa ja niiden ostaminen käytettynä on hyvin edullista.
Listaan voisi lisätä ohjelmistojen alemman (useimmiten olemattoman) hinnan. Ohjelmistojen hinta ei kuitenkaan ole kovin suuri kustannustekijä kokonaisuutta tarkasteltaessa. Vapaiden ja Avoimen Lähdekoodin ohjelmien eli VALO-ohjelmien käyttäminen on merkittävä tekijä. LTSP:n käyttö leviää Suomessa sekä siksi että se on taloudellinen ratkaisu että siksi, että se mahdollistaa teknisesti ylivertaisen ja luotettavan järjestelmän rakentamisen kohtuuhintaan. Jälkimmäinen ryhmä ostaa yleensä avaimet käteen -toimituksen joltain yritykseltä. Mielenkiintoista kyllä, markkinoiden suurin yritys toimii mielellään kouluissa järjestelmien parissa puuhaavien tee se itse-henkilöiden ja harrastajien parissa (kyllä - he eivät kaikki ole miehiä). Yhteisö muodostaa kaikkia hyödyttävän ekosysteemin. Tämä ei onnistuisi suljetuilla ohjelmistoilla. Kyse ei kuitenkaan ole ohjelmiston hinnasta. Kyse on pääsystä lähdekoodiin, oikeudesta käyttää ohjelmistoa millä tahansa tavalla, oikeudesta muokata ja jaella ohjelmistoa ja muista Free Software Definition:ssa määritellyista oikeuksista.
Tällä reseptillä voimme alentaa koulujen tietotekniikan peruskustannuksia ja silti säilyttää korkea tekninen ja pedagoginen taso tai jopa nostaa sitä.
Tätä blogia kirjoitetaan englanniksi siksi, että englanti on tietotekniikkamaailman lingua franca jota kaikki ymmärtävät. Tarvitsemme apua ja tukea huomattavasti Suomea laajemmalta alueelta ja toisaalta haluamme myös levittää toivon mukaan hyödylliset tuloksemme mahdollisimman laajalle joukolle.
Olet lämpimästi tervetullut liittymään mukaan hankkeeseemme. Seuraa tätä blogia, kommentoi, anna meille vinkkejä, kysy... pallo on sinulla.
Tämä blogaus on englanniksi täällä.
Loppuun vielä pieni selvennös nimen EduKemix taustasta. Nimessä on tietysti etuliite Edu tarkoittamassa opetusta. Loppuosassa on x-kirjain lopussa kuten Linuxissakin. Kemin lisäksi "kemi" esiintyy louhintatöissä käytettävän räjähteen, kemiitin, nimessä. Siksi tämän blogauksen otsikko sisältää sinänsä hieman kömpelön anglismin "mielenräjäyttävä".
Nyt etsimme oppimisalustaa, englanniksi Learning Management System:ia (LMS) joka 1) toimii hyvin Linux-työpöytäympäristössä ja 2) tukee täysin SCORM:ia. SCORM on kokoelma standardeja ja määrittelyjä jotka mahdollistavat opetus- ja oppisisältöjen siirtämisen SCORMia tukevasta oppimisalusta toiseen.
Alkuun muutama sana toimintamme periaatteista.
LTSP:n perusajatus on yksinkertainen. Kymmenien tai satojen PC-koneiden sijaan on yksi palvelin tai palvelinryväs, jossa ajetaan sekä käyttöjärjestelmää että sovelluksia. Käyttö tapahtuu ns. ohutpäätteillä (tai hieman paksummilla), jotka käynnistyvät paikallisen LAN-tietoverkon kautta palvelimelta. Myös käyttäjän sovellukset ajetaan palvelimella. Pääte on kuin ikkuna palvelimella tapahtuvaan toimintaan. Ratkaisu on kustannustehokas ainakin kahdesta syystä:
1) Suuren PC-koneiden määrän sijaan on vain yksi palvelin tai palvelinryväs ylläpidettävänä. Päivitykset asennetaan palvelimelle eikä isolle määrälle koneita. Kun päätteessä ei ole ohjelmistoja sen huolto on yksinkertaista ja nopeaa: vikaantunut pääte vain vaihdetaan toiseen. Haluttaessa tehokkailla päätteillä voidaan ajaa paikallisesti sovelluksia päätteen suoritinkapasiteettia hyödyntäen. Nämä ovat niitä "paksumpia" päätteitä (engl. Fat Client).
2) Vanhat PC:t voidaan hyödyntää päätteinä. Kiintolevyltä käynnistämisen sijaan ne käynnistetään verkkokäynnistyksellä. Kiintolevyn voi poistaa kokonaan koska sitä ei tavallisesti tarvita. Vähäisempi liikkuvien osien määrä merkitsee parempaa tietoturvaa ja vakautta vähemmällä rahalla. Vanhojen PC-koneiden käyttäminen ei ole aivan niin energiatehokasta kuin tarkoitukseen valmistettujen päätteiden käyttö. Päätteet kuluttavat kaikkiaan noin 30 wattia energiaa. Toisaalta päätteiksi sopivia vanhoja PC-koneita on joka koulussa ja niiden ostaminen käytettynä on hyvin edullista.
Listaan voisi lisätä ohjelmistojen alemman (useimmiten olemattoman) hinnan. Ohjelmistojen hinta ei kuitenkaan ole kovin suuri kustannustekijä kokonaisuutta tarkasteltaessa. Vapaiden ja Avoimen Lähdekoodin ohjelmien eli VALO-ohjelmien käyttäminen on merkittävä tekijä. LTSP:n käyttö leviää Suomessa sekä siksi että se on taloudellinen ratkaisu että siksi, että se mahdollistaa teknisesti ylivertaisen ja luotettavan järjestelmän rakentamisen kohtuuhintaan. Jälkimmäinen ryhmä ostaa yleensä avaimet käteen -toimituksen joltain yritykseltä. Mielenkiintoista kyllä, markkinoiden suurin yritys toimii mielellään kouluissa järjestelmien parissa puuhaavien tee se itse-henkilöiden ja harrastajien parissa (kyllä - he eivät kaikki ole miehiä). Yhteisö muodostaa kaikkia hyödyttävän ekosysteemin. Tämä ei onnistuisi suljetuilla ohjelmistoilla. Kyse ei kuitenkaan ole ohjelmiston hinnasta. Kyse on pääsystä lähdekoodiin, oikeudesta käyttää ohjelmistoa millä tahansa tavalla, oikeudesta muokata ja jaella ohjelmistoa ja muista Free Software Definition:ssa määritellyista oikeuksista.
Tällä reseptillä voimme alentaa koulujen tietotekniikan peruskustannuksia ja silti säilyttää korkea tekninen ja pedagoginen taso tai jopa nostaa sitä.
Tätä blogia kirjoitetaan englanniksi siksi, että englanti on tietotekniikkamaailman lingua franca jota kaikki ymmärtävät. Tarvitsemme apua ja tukea huomattavasti Suomea laajemmalta alueelta ja toisaalta haluamme myös levittää toivon mukaan hyödylliset tuloksemme mahdollisimman laajalle joukolle.
Olet lämpimästi tervetullut liittymään mukaan hankkeeseemme. Seuraa tätä blogia, kommentoi, anna meille vinkkejä, kysy... pallo on sinulla.
Tämä blogaus on englanniksi täällä.
Loppuun vielä pieni selvennös nimen EduKemix taustasta. Nimessä on tietysti etuliite Edu tarkoittamassa opetusta. Loppuosassa on x-kirjain lopussa kuten Linuxissakin. Kemin lisäksi "kemi" esiintyy louhintatöissä käytettävän räjähteen, kemiitin, nimessä. Siksi tämän blogauksen otsikko sisältää sinänsä hieman kömpelön anglismin "mielenräjäyttävä".
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)