Oppimisympäristöhankkeen palautekisan palkinnot on arvottu

Pyysimme käyttäjiltä palautetta hankkeen toteuttaman sähköisen oppimisympäristön toimivuudesta. Palautteen antajien kesken arvottiin kaksi lahjakorttia kirjakauppaan.

Onni suosi arvonnassa seuraavia henkilöitä:

Kai Koskinen, Kemi

Marja Kiukas, Hamina

Onnittelut voittajille!

Edukemix pyytää palautetta oppimateriaalien toimivuudesta Moodlessa

Edukemix-hanke on tarjonnut vuonna 2012 mahdollisuuden käyttää Otavan sähköisiä oppimateriaaleja Moodle-alustalla. Pyydämme materiaaleja kokeilleilta palautetta sähköisellä palautelomakkeella.

Törmäsimme hankkeessa tekniseen hankaluuteen, joka on kertomisen arvoinen. Tarkoituksena oli testata samalla sähköisellä materiaalilla kolmen eri sähköisen oppimisalustan, ATutorin, OLAT:in ja Moodlen toimivuutta perusopetuksen käytössä. Nämä kolme valittiin siksi että 1) ne kaikki tukevat SCORM-standardin mukaisia materiaaleja ja 2) ne ovat avointa lähdekoodia.

Ajatuksena oli kokeilla, kuinka joustavaa SCORM-paketoitujen materiaalien käyttö on. SCORM on standardi, joka mahdollistaa oppimateriaalien siirtämisen oppimisalustalle tietyllä teknisellä tavalla paketoituna. Samalla se mahdollistaa myös paketoidun materiaalin siirtämisen alustalta toiselle.

Ongelmaksi muodostui se, että SCORM-standardi on kehittynyt voimakkaasti. Uusimmassa SCORM 2004-standardissa on sellaisia ominaisuuksia joita vanhemmassa SCORM 1.2 -standardissa ei ole. Emme hanketta käynnistäessämme tienneet, että nämä erot ovat niin suuria että uudemmalla standardilla tehtyjen pakettien muuntaminen vanhemman standardin mukaisiksi ei usein ole edes teoriassa mahdollista. Joka tapauksessa se on käytännössä käsityötä - jokainen paketti täytyisi muuntaa käsityönä. Meillä ei ole tähän tarvittavaa osaamista. Ei myöskään ole järkevää että kustantajat tukisivat useampaa rinnakkaista versiota etenkään kun uudempi standardi antaa niin paljon uusia mahdollisuuksia.

Tästä syystä johtuen meillä ei ole mahdollisuutta testata suunnitellusti ATutor- ja OLAT-oppimisalustoja suunnitellulla tavalla. Ne molemmat sisältävät tuen vain SCORM 1.2 -standardille. Näistä OLAT kehittyy voimakkaasti ja selvitimme mielenkiinnosta mitä SCORM 2004 -tuen saaminen maksaisi. Kyseisen kehitystyön kokonaishinta, noin 150 tuhatta euroa, oli niin suuri että se on pienen kehityshankkeemme ulottumattomissa.

Jos asiaa tarkastellaan koko maan näkökulmasta asiaa voidaan tarkastella toisinkin päin: minkä arvoinen asia on tekninen asia, joka mahdollistaa sähköisten oppimateriaalien kaupan irrallaan teknisistä alustoista? Tuoko lisääntynyt kilpailu mukanaan alempia hintoja, parempaa laatua ja lisää valinnanvaraa? Hanketta käynnistettäessä oli jo selvää että useimmat sähköisen oppimateriaalin ostajat haluavat ostaa könttäkaupan sijaan materiaaleja pienempinä kokonaisuuksina tai maksaa niistä käyttöperustaisesti.

Epäonnesta huolimatta olemme onnistuneet sen osoittamisessa, että on olemassa ainakin yksi avoimen lähdekoodin oppimisalusta, johon SCORM 2004 -paketoidut oppimateriaalit saadaan vietyä ongelmitta. Se on Moodle.

Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita, erityisesti Otavaa.

Hankkemme rahoittaja Opetushallitus on suostunut siihen, että jatkamme hanketta testaamalla erilaisten kosketusnäyttöjen ja taulutietokoneiden eli täppäreiden toimivuutta Kemin perusopetuksessa käytettävän Linux-käyttöjärjestelmän kanssa.

Oppimisalustojen tekninen testaus käynnissä

Olemme päässeet vaiheeseen, jossa testaamme oppimisalustoja oppimateriaalilla. Testipalvelin on osoitteessa http://edukemix.dy.fi/ josta on pääsy kaikkiin kolmeen testattavaan oppimisalustaan: Moodleen, aTutoriin ja OLAT:iin.

Meillä on testimateriaalina Otavalta saatu laaja kokoelma perusopetuksen käyttöön tarkoitettua materiaalia. Tällä hetkellä materiaali on saatu vietyä vasta Moodleen. Meillä on teknisiä haasteita liittyen materiaalien SCORM-paketointiin ja etsimme tapaa viedä SCORM 2004-paketoidut materiaalit aTutor- ja OLAT-alustoihin, jotka tukevat vanhempaa SCORM 1.2 -standardia.

Suora linkki Moodleen.

Vastineeksi siitä, että saatte käyttää materiaalia ja palvelinta toivomme, että vastaatte aktiivisesti testipalvelimen teille tarjoamaan kyselyyn palvelun ja materiaalien toimivuudesta. Kyselyn vastauksia käytetään kehittämiseen ja raportointiin hanketta rahoittavalle Opetushallitukselle. Kysely on tehty verkkolomakkeella, joka ei yksilöi vastaajan henkilöllisyyttä mitenkään.

Kemin seminaarin esitysmateriaalit

Lämmin kiitos seminaarin puhujille ja osallistujille.

Esitysten videotallenteet:

Valitettavasti aamun aluksi Kaisa Vähähyypän esityksen kohdalla tallennuspainikkeen painaminen unohtui ja siitä ei siksi ole nauhoitetta. Esityksen diat ovat kuitenkin alla.

Tallenteissa on useimmissa useamman esiintyjän esitykset yhdessä pötkössä. Avautuvassa ikkunassa on aikaliuku alalaidassa. Etsi sillä haluamasi kohta esityksestä.

Tallenteet esittäjän nimellä aikajärjestyksessä, tarkempi kuvaus alempana kohdassa "materiaalit".

Antti Turunen, Elias Aarnio

Jouni Lintu, Petteri Kartimo

Schneitz & Särkkä

Ilkka Lehtinen

Tero Rynkä, Miia Vahlsten, Juho-Matti Norrena

Raisa Valtaoja & Jenni Pekkarinen, Elias Aarnion loppusanat


Esitysten materiaalit:

Keskiviikko 5.10.

Kaisa Vähähyyppä, Opetushallitus. Mitä valtakunnallinen TVT-strategia kertoo meille? PDF-tiedosto, PPTX-tiedosto.

ICT-asiantuntija Antti Turunen, Kemin kaupunki, Kemin peruskoulut ja lukio käyttävät Linux-käyttöjärjestelmää PDF-tiedosto.

Elias Aarnio, Innopark Oy / Avoimet verkostot oppimiseen -hanke: Oppimisympäristö vaihtoehtoisessa käyttöjärjestelmässä PDF-tiedosto.

Toimitusjohtaja Jouni Lintu, Opinsys Oy: Linux-pohjaisten koulujärjestelmien tulevaisuuden näkymät PDF-tiedosto.

Luokanopettaja Petteri Kartimo, Saaren koulu Rovaniemi Esimerkki sähköisten oppimateriaalien käytöstä ns. Linux-koulussa
PDF-tiedosto

Allan Schneitz & Hannu Särkkä, Kasavuoren koulu, Kauniainen: Miten Unelmakoulun tietotekniikka luodaan? PDF-tiedosto.

Syväkankaan koululla meille näytetty Mika Timosen esitys on nähtävissä Prezi-palvelussa.


Torstai 6.10. materiaalit

Professori Antti Syväjärven materiaali jaetaan ainoastaan seminaariin paikan päällä osallistuneille.

Ilkka Lehtinen, COSS: Tietohallinnon kasvun ongelmat - riittääkö rahat ja osaajat? PDF-tiedosto.


Mika Setälä, Lempäälän lukio: Oppimisen mobiili ulottuvuus
Esitys peruuntui sairastapauksen johdosta. Materiaali on luettavissa osoitteessa http://vps.virtuaalikoulu.org/mobiili/
josta löytyy vasemmasta yläkulmasta aiheeseen liittyvää kalvomateriaalia sekä tunnukset, joilla voi testata Mobiili Moodle -ympäristöä.


Tero Rynkä, kehittämispäällikkö, Otava Sähköiset oppimateriaalit avoimessa oppimisympäristössä PPT-tiedosto

Miia Vahlsten, Wsoy Ratkaisuja oppimisen kehittämiseen PDF-tiedosto.

Juho-Matti Norrena, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto Innovatiiviset opetuskäytänteet ja opetusteknologian pedagogiset haasteet PPTX-tiedosto

Hankekoordinaattorit Raisa Valtaoja ja Jenni Pekkarinen Laitteet ja ohjelmistot opetuksessa- koordinointihanke PDF-tiedosto.

Seminaari Kemissä 5.-6. 10 2011: Vaihtoehtoja opetuksen tietotekniikkaan ja oppimisympäristöihin

HUOMIO! Seminaarin pitopaikka on vaihtunut: uusi paikka on Digipolis – Kemin Teknologiakylä, Sensorin auditorio Horisontti, Tietokatu 3. Sijainti kartalla.

Muutos johtuu siitä, että ilmoittautuneita tuli niin paljon, että suunniteltu tila kävi pieneksi.

Ilmoittautuminen on päättynyt. Seminaaria voi seurata myös verkossa osoitteessa http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/edukemix

Tarvitset kuuntelemiseen tietokoneen, jonka selainohjelmassa on asennettuna Flash-lisäosa.

Kemissä 5. - 6. lokakuuta 2011 seminaari otsikolla

Vaihtoehtoja opetuksen tietotekniikkaan ja oppimisympäristöihin
- onko niitä ja voidaanko niitä käyttää?

Seminaari on tarkoitettu kaikille opetuksen tietotekniikan kanssa tekemisissä oleville. Seminaarin näkökulma on esitellä ja jakaa tietoa valtavirrasta eroavista tavoista järjestää opetuksen ja oppimisen tietotekniikkaa. Kemissä on vuoden 2010 aikana toteutettu koko kaupungin opetustoimen laajuinen Linux-ohutpäätekäyttöönotto. Tällä hetkellä tutkitaan mikä oppimisympäristö sopisi parhaiten yhteen järjestelmän kanssa. Tämän takia haluamme järjestää seminaarin nimenomaan Kemissä ja esitellä samalla Suomen tällä hetkellä suurinta yhtenäistä Linux-koulujärjestelmää.

Ilmoittautuminen on päättynyt. Seminaaria voi seurata myös verkossa osoitteessa http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/edukemix

Tarvitset kuuntelemiseen tietokoneen, jonka selainohjelmassa on asennettuna Flash-lisäosa.

Päivitys 26.08. majoittautumisesta:

Seminaarivieraille on varattu kiintiö Tornion kaupunginhotellissa nimellä "Linux-päivät". Varaukset tehtävä viimeistään viikolla 38
1 hh 116 €
2 hh 131 €

Tornion kaupunginhotelli
Itäranta 4, 95400 Tornio
Varaukset puhelimitse 0400-105800

Hotellissa yöpyville järjestetään kuljetukset seminaaripaikasta hotelliin ja takaisin.

Ohjelma päivitetty 3.10. 2011:

Ohjelma 5.10.


10:00 Mitä valtakunnallinen TVT-strategia kertoo meille?
opetusneuvos Kaisa Vähähyyppä, opetushallitus

10:30 Kemin peruskoulut ja lukio käyttävät Linux-käyttöjärjestelmää
ICT-asiantuntija Antti Turunen, Kemin kaupunki

11:00 Oppimisympäristö vaihtoehtoisessa käyttöjärjestelmässä
Kemin oppimisalustahanke, Elias Aarnio, Innopark Oy / Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanke / Educoss

11:30 Lounastauko

12:30 Linux-pohjaisten koulujärjestelmien tulevaisuuden näkymät
Toimitusjohtaja Jouni Lintu, Opinsys Oy

13:15 Esimerkki sähköisten oppimateriaalien käytöstä ns. Linux-koulussa
Luokanopettaja Petteri Kartimo, Saaren koulu Rovaniemi

13:45 Kahvitauko

14:15 Miten Unelmakoulun tietotekniikka luodaan?
Allan Schneitz & Hannu Särkkä, Kasavuoren koulu, Kauniainen

15:00 Keskustelu, siirtyminen tutustumiskäynnille kemiläiseen Linux-kouluun ( 1-9 lk )


Ohjelma 6.10.

Aamulla hotelliin majoittuneille yhteiskuljetus hotellilta seminaaripaikalle.

09:00 Kuntien tietohallinnon tilanne, kypsyys ja johtamishaasteet
Professori Antti Syväjärvi, Lapin yliopisto

10:00 Tietohallinnon kasvun ongelmat - riittääkö rahat ja osaajat?
Ilkka Lehtinen, COSS

11:00 Lounastauko

12:00 Oppimisen mobiili ulottuvuus
Mika Setälä, Lempäälän lukio

12:45 Sähköiset oppimateriaalit avoimessa oppimisympäristössä
Tero Rynkä, kehittämispäällikkö, Otava

Miia Vahlsten, Wsoy


13:30 Innovatiiviset opetuskäytänteet ja opetusteknologian pedagogiset haasteet
projektitutkija, Juho-Matti Norrena, Jyväskylä

14:10 Kahvitauko

14:30 Laitteet ja ohjelmistot opetuksessa- koordinointihanke
Hankekoordinaattorit Raisa Valtaoja ja Jenni Pekkarinen

n. 15.00 Päätössanat
Elias Aarnio, Elias Aarnio, Innopark Oy / Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hanke / Educoss

Seminaarin järjestävät Kemissä toteutettava Oppimisympäristö vaihtoehtoisessa käyttöjärjestelmässä -hanke yhteistyössä Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeen avoimien ohjelmistojen oppilaitoskäyttöä oppimisessa edistävän Educoss-toiminnan kanssa.












Hankkeita rahoittavat seuraavat tahot:

EduKemix - mielenräjäyttävää koulujen tietotekniikkaa

Tämä blogi kertoo Kemin kaupungin perusopetuksen projektista, jossa etsitään tehokkaita ja laadukkaita tapoja koulujen tietotekniikan toteuttamiseen. Matka on alkanut siirtämällä koko Kemin perusopetus käyttämään Linux-ohutpääteratkaisua tavallisen PC-koneiden käytön sijaan. Kemin ratkaisu pohjautuu Ubuntu-nimiseen Linux-jakeluversioon ja LTSP-tekniikkaan (Linux Terminal Server Project).

Nyt etsimme oppimisalustaa, englanniksi Learning Management System:ia (LMS) joka 1) toimii hyvin Linux-työpöytäympäristössä ja 2) tukee täysin SCORM:ia. SCORM on kokoelma standardeja ja määrittelyjä jotka mahdollistavat opetus- ja oppisisältöjen siirtämisen SCORMia tukevasta oppimisalusta toiseen.

Alkuun muutama sana toimintamme periaatteista.

LTSP:n perusajatus on yksinkertainen. Kymmenien tai satojen PC-koneiden sijaan on yksi palvelin tai palvelinryväs, jossa ajetaan sekä käyttöjärjestelmää että sovelluksia. Käyttö tapahtuu ns. ohutpäätteillä (tai hieman paksummilla), jotka käynnistyvät paikallisen LAN-tietoverkon kautta palvelimelta. Myös käyttäjän sovellukset ajetaan palvelimella. Pääte on kuin ikkuna palvelimella tapahtuvaan toimintaan. Ratkaisu on kustannustehokas ainakin kahdesta syystä:

1) Suuren PC-koneiden määrän sijaan on vain yksi palvelin tai palvelinryväs ylläpidettävänä. Päivitykset asennetaan palvelimelle eikä isolle määrälle koneita. Kun päätteessä ei ole ohjelmistoja sen huolto on yksinkertaista ja nopeaa: vikaantunut pääte vain vaihdetaan toiseen. Haluttaessa tehokkailla päätteillä voidaan ajaa paikallisesti sovelluksia päätteen suoritinkapasiteettia hyödyntäen. Nämä ovat niitä "paksumpia" päätteitä (engl. Fat Client).

2) Vanhat PC:t voidaan hyödyntää päätteinä. Kiintolevyltä käynnistämisen sijaan ne käynnistetään verkkokäynnistyksellä. Kiintolevyn voi poistaa kokonaan koska sitä ei tavallisesti tarvita. Vähäisempi liikkuvien osien määrä merkitsee parempaa tietoturvaa ja vakautta vähemmällä rahalla. Vanhojen PC-koneiden käyttäminen ei ole aivan niin energiatehokasta kuin tarkoitukseen valmistettujen päätteiden käyttö. Päätteet kuluttavat kaikkiaan noin 30 wattia energiaa. Toisaalta päätteiksi sopivia vanhoja PC-koneita on joka koulussa ja niiden ostaminen käytettynä on hyvin edullista.

Listaan voisi lisätä ohjelmistojen alemman (useimmiten olemattoman) hinnan. Ohjelmistojen hinta ei kuitenkaan ole kovin suuri kustannustekijä kokonaisuutta tarkasteltaessa. Vapaiden ja Avoimen Lähdekoodin ohjelmien eli VALO-ohjelmien käyttäminen on merkittävä tekijä. LTSP:n käyttö leviää Suomessa sekä siksi että se on taloudellinen ratkaisu että siksi, että se mahdollistaa teknisesti ylivertaisen ja luotettavan järjestelmän rakentamisen kohtuuhintaan. Jälkimmäinen ryhmä ostaa yleensä avaimet käteen -toimituksen joltain yritykseltä. Mielenkiintoista kyllä, markkinoiden suurin yritys toimii mielellään kouluissa järjestelmien parissa puuhaavien tee se itse-henkilöiden ja harrastajien parissa (kyllä - he eivät kaikki ole miehiä). Yhteisö muodostaa kaikkia hyödyttävän ekosysteemin. Tämä ei onnistuisi suljetuilla ohjelmistoilla. Kyse ei kuitenkaan ole ohjelmiston hinnasta. Kyse on pääsystä lähdekoodiin, oikeudesta käyttää ohjelmistoa millä tahansa tavalla, oikeudesta muokata ja jaella ohjelmistoa ja muista Free Software Definition:ssa määritellyista oikeuksista.

Tällä reseptillä voimme alentaa koulujen tietotekniikan peruskustannuksia ja silti säilyttää korkea tekninen ja pedagoginen taso tai jopa nostaa sitä.

Tätä blogia kirjoitetaan englanniksi siksi, että englanti on tietotekniikkamaailman lingua franca jota kaikki ymmärtävät. Tarvitsemme apua ja tukea huomattavasti Suomea laajemmalta alueelta ja toisaalta haluamme myös levittää toivon mukaan hyödylliset tuloksemme mahdollisimman laajalle joukolle.

Olet lämpimästi tervetullut liittymään mukaan hankkeeseemme. Seuraa tätä blogia, kommentoi, anna meille vinkkejä, kysy... pallo on sinulla.

Tämä blogaus on englanniksi täällä.

Loppuun vielä pieni selvennös nimen EduKemix taustasta. Nimessä on tietysti etuliite Edu tarkoittamassa opetusta. Loppuosassa on x-kirjain lopussa kuten Linuxissakin. Kemin lisäksi "kemi" esiintyy louhintatöissä käytettävän räjähteen, kemiitin, nimessä. Siksi tämän blogauksen otsikko sisältää sinänsä hieman kömpelön anglismin "mielenräjäyttävä".

EduKemix - mind blowing approach on IT at schools

This blog is about a quest going on in Kemi, a city in the south of Lappland in Northern Finland. The quest has started with moving the primary and secondary schools of Kemi to use Linux Terminal Server Project (LTSP) system instead of the usual solution - standalone personal computers.

Now the project is searching a Learning Management System that 1) works well in a Linux desktop environment and 2) supports fully SCORM, a collection of standards and specifications making it possible to transfer learning contents from a LMS to another LMS supporting SCORM.

First some remarks about the basics in our philosophy.

The basic idea of LTSP is simple: instead of hundreds of PCs there is a server that runs both the operating system and software. Users use thin (or a little fatter) clients that load the operating system over local area network from the server. The software used is also run on the server. This solution is cost effective in at least two ways:

1) There is only one server or a cluster of servers that needs maintenance. As the clients do not have any software installed the maintenance is simple: just replace the faulty terminal. Some software might be run on efficient clients using its resources (this would be a fat or at least the fatter client).

2) Used PCs can be used as client machines. Just boot them over the network instead of the hard disk. You may even rip away the hard disk as it is not usually needed. Less breaking moving parts, more security and stability for less money. Using old PC machines is not as energy efficient as using real thin clients that consume only around 30 watts of energy in total. On the other hand the old PCs are already there and used machines are really cheap.

One might add the lower (usually nonexistent) software cost to the list. However, the cost of software is not a big issue when looking at the whole of the cost. Using Free Software is. In Finland the use of LTSP is spreading because we have schools using LTSP because it is economical and schools that are using LTSP for getting technological excellence and reliability for a reasonable price. This latter group usually buys or leases a turn key solution from a vendor. The interesting phenomenon is that the company that has the largest volume of clients is happy to co-operate with the DIY administrators and hobbyists. We are really living in a mutually beneficial network-like ecosystem here. This would not be possible with proprietary software. The cost of software is not the key issue. The accessibility of source code, right to use and alter the software to whatever purpose and other rights given to the user described in the Free Software Definition.

This is the recipe for lowering the cost of school IT while maintaining a high technical and pedagocical level or even making it better.

Why do we blog in English? That is because English is the lingua franca of computer literate people. We do need help and comments in our project and we also want to share the hopefully beneficial results with the rest of the world.

You are all very welcome to join the project. Follow this blog, give us comments, give us hints, ask questions - it is up to you!

For those who would like to read this in Finnish, here it is.